Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta. He olivat joutuneet elämään epävarmuuden ja epätietoisuuden alla neljän vuoden ajan. Tšernobylissä tapahtui historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 1986.
Tšernobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu turvallisuusperiaatteita. Ydinvoimalassa tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksyneet voimalaitoksen suunnittelijat. Kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka oli nimenomaan ollut kielletty käyttömääräyksissä. Onnettomuudessa ydinvoimalan reaktorin ydin suli, ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan.
Kasmasiinissa haastatellut nuoret olivat osa 29-henkistä joukkoa, joka vieraili Suomessa kesällä 1990. Raportissa jututetaan neljää Tšernobylin lasta. Jokainen heistä oli kärsinyt onnettomuudesta, jotkut terveydellisestikin.
"En tiennyt mitä se oli, ajattelin, että se oli tuuli"
Kolmetoistavuotias Sergei Venger kertoo olevansa osittainen silminnäkijä ydinvoimalassa tapahtuneelle räjähdykselle. Lauantaina 26. huhtikuuta 1986 asioituaan kaupassa hän näki taivaalla suuren pölypilven.
Kotona pojalle oli selvinnyt, että kyse oli ydinvoimalaonnettomuudesta. Hänen perheensä oli saanut tiedon räjähdyksestä radiosta.
"Onnettomuus vaikutti kaikkeen, luontoon, ihmisiin"
Ludja Chesheiko kertoo, että hänen kotiseutunsa lapset kuljetettiin nopeasti pois vaara-alueelta. Lapset joutuivat viettämään koko onnettomuuskesän poissa, ja kun he palasivat kotiin, kaikki muuttui huonompaan suuntaan.
Chesheiko kertoo alkaneensa pian sairastella ja kärsineensä mm. toistuvasta päänsärystä. Myös onnettomuuden myötä määrätyt kiellot vaikeuttivat elämää. Ulkoilu oli tiettyinä aikoina kiellettyä ja säteilyarvoja tarkkailtiin jatkuvasti. Mittaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet luotettavilta. Elintarvikkeiden valvonta koettiin ukrainalaisten joukossa nöyryyttävänä.
"Kyllä niitä pitää rakentaa, mutta ei tiheästi asuttuihin paikkoihin"
15-vuotias Zoja Bondereva muistaa erityisesti ajan Tšernobylissä ennen kuin lapset evakuoitiin onnettomuusalueelta. Koulussa heitä opastettiin pyyhkimään kodin tavaroita kosteilla räteillä. Lapsille annettiin ohjeita suun suojaamiseksi kädellä, kun he liikkuivat ulkona. Metsiin ei saanut mennä, eikä marjoja tai sieniä poimia.
"Meillehän on aina opetettu, että Neuvostoliitossa kaikki on hyvin"
Boris Korotkejevits muistelee saaneensa tiedon onnettomuudesta sanomalehdessä julkaistusta artikkelista. Uutinen oli kirjoitettu vähättelevään sävyyn ja sen viestinä oli, ettei räjähdyksestä tarvinnut huolestua.
Korotkejevits kertoo tunteneensa onnettomuuden jälkeen olonsa "sumuiseksi". Myös hän kertoo kärsivänsä päänsärystä, joka pahimmillaan haittasi pojan nukkumista. Muina oireina Korotkejevits mainitsee heikotuksen ja muutoksen käytöksessään.
Lue lisää:
Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin
Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.
Lue lisää:
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty.
Lue lisää:
Miltä Tšernobyl näyttää 30 vuotta onnettomuuden jälkeen?
Tšernobylin ydinvoimala räjähti 26.4.2986. Katso KulttuuriCocktailin galleriasta millaiseksi maisema on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa.