Jarno Kristian joi viinaa, veti huumeita ja oli poliisille tuttu graffitiharrastuksensa kautta. Kaveriporukalla oli tapana vetää pää täyteen ja tehdä tyhmyyksiä. Isyys pakotti Jarnon katsomaan elämäänsä ja hän alkoi rukoilla. Kristinuskon Jumalan asemesta rukouksiin vastaus löytyikin islamista, selviää Tosi tarina -ohjelmasta vuodelta 2009.
"Se mun elämäntapa oli hyvin raju ja rankka. Mulla oli masennusta ja itsemurha-ajatuksia", Jarno kertoi elämästään ennen uskoontuloaan. Poliisit ajoivat takaa graffitiporukoita, tehtiin kotietsintöjä ja Jarnon mukaan poliisi myös ampui yhtä hänen kaveriaan. Suhde läheisiin oli huono Jarnon huumeidenkäytön vuoksi, ja avovaimo Sanna oli tullut raskaaksi.
Sanoin, että nyt olen niin rikki, että pystyyköhän Jumalakaan auttamaan minua. Valkokaapuinen mies sanoi, että eipä hätää, minä kutsun sinut moskeijaan
Eräänä päivänä krapulassa hän alkoi tentata ostarilla näkemäänsä valkokaapuista miestä. Mies vei Jarnon moskeijaan, josta löytyi apu uuteen selvään elämään.
Heti uskontunnustuksen tehtyään hän tunsi suurta helpotusta. Pian Jarno muutti koko elämänsä uuden uskonsa kautta, nimestä alkaen. Miehestä tuli Uthman, joka vaati myös avovaimon hyväksymään islamin ja tulemaan hänen vaimokseen. Pikkuhiljaa hän jätti huonot elämäntavat ja alkoi palstaviljelijäksi.
Kesti kuitenkin aikansa, että rankan elämän jäljet katosivat ja Uthman rauhoittui. Hän oli menettänyt leppoisuutensa, kertoi Sanna-vaimo. Avioliitto ei kestänyt ja Uthman muutti perheen kerrostaloasunnosta pihalle asuntovaunuun.
Leppoisuuden elämäänsä hän löysi, kun muisti, kuka hän on. Ei itseään kannata kadottaa, vaikka elämä ja usko muuttuisikin. Uthmanin palsta toimi metaforana koko hänen uudelle elämälleen. "Jokaisesta siemenestä, jonka elämäni aikana kylvän, tulen saamaan palkan."