”Olemmeko rasisteja vai hyväuskoisia hölmöjä? Pitäisikö pakolaisten hyysääminen lopettaa vai kolkuttaville avata?” Vuosi on 1991 ja maahanmuuttokeskustelu käy kuumana. A-studion reportaasissa kuullaan yhdeksän erilaista näkemystä ulkomaalaistaustaisten asemasta Suomessa. Mukana on useampia maahanmuuttajia, jotka ovat kaikki kokeneet rasismia.
1990-luvulla Suomeen saapui pakolaisia etenkin sisällissodan runtelemasta Somaliasta. Suhtautuminen heihin oli paikoin epäluuloista. Säikähtäneimmät suomalaiset vaativat pakolaisia jopa aidattaviksi.
Somaliasta Suomeen saapunut pakolainen Abdirahman Mohamoud Ali muistelee, kuinka ihmiset oudoksuivat häntä. Väkivaltaisuuksiltakaan ei vältytty. Pakolaiskeskuksessa Valkealassa, jonne myös Abdirahman majoitettiin, oli vastikään räjähtänyt pommi. Silti hän jaksoi uskoa, että ihmisten sympatia oli heräämässä.
Oikeustieteen ylioppilas Heikki Lampela kertoo, että harvat romanit lähtevät opiskelemaan, koska odotukset heihin ovat jo valmiiksi kielteiset. Sittemmin sukujuuriltaan osittain romanitaustaisesta Lampelasta tuli yksi Suomen menestyneimpiä asianajajia.
Opiskelija Umayya Abu-Hanna pohtii, että olisi helpompi asua vaikka Amsterdamissa, sillä Suomessa on niin vähän ulkomaalaisia, että heidät koetaan oudoiksi. Hän ihmetteli myös, miksi pilapiirtäjä Kari Suomalainen saa esittää rasistisia piirroksiaan maan suurimmassa lehdessä. Abu-Hanna oli tullut Suomeen vuonna 1981 Israelin Haifasta. Myöhemmin kirjailijana, toimittajana ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä tunnettu Abu-Hanna muutti vuonna 2010 Amsterdamiin tyttärensä kokeman rasismin vuoksi.
Maahanmuuttokeskustelussa nousee usein aiheeksi huoli suomalaisten omasta hyvinvoinnista ja pelätään muun muassa työpaikkojen menetystä. Vastakkainasettelu maahanmuuttajien ja vähäosaisten suomalaisten välillä on myös politiikassa käytetty tehokeino. Umayya Abu-Hanna sanoo sen muistuttavan kehitysmaiden hallitsijoiden tapaa ”panna kaks päähän potkittua vastakkain ja sanoa kilpailkaa”.
Etenkin vaalien alla kuullaan usein kiihkeitä puheenvuoroja maahanmuutosta. On helppoa uskotella asunnottomalle ja työttömälle, että ”mutakuonot” vievät heidän elintilansa, toteaa sosiologian apulaisprofessori Martti Grönfors.
Yhdysvalloista Suomeen muuttanut ammattilaiskoripalloilija Larry Pounds kertoo, kuinka vaikea hänen oli suhtautua Suomessa neekeri-sanan käyttöön. Tuolloin sanaa käytettiin vielä melko yleisesti, vaikka sillä oli rasistinen leima. Moni myös oletti tummaihoisen olevan automaattisesti pakolainen ja myös Pounds joutui kuulemaan vihamielisiä kommentteja elintasopakolaisuudesta.
Reportaasissa haastatellut
