Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.
Aivan ensimmäiset talviurheilua esittävät filmivälähdykset välittävät vahvan tunteen ilosta, jonka liikunta on herättänyt. Se näkyy niin Atelier Apollon "kinematografisissa kuvissa" vuodelta 1906 kuin vaikkapa Björn Soldanin marraskuussa 1933 luistellen tallentamassa filmissä. Helsingin Johanneksenkentän luistelijat suostaan villiintyivät kuvaajasta.
Leskisellä on sosiaalinen ilme, kun hän valmistautuu lähtöön.
Sodanjälkeisessä Suomessa media sai erinomaisen vuosittaisen juttuaiheen eduskunnan hiihtokilpailusta. Milloin edustajat kilpailivat keskenään, milloin vaikkapa urheilupomoja vastaan. Vuoden 1946 kisoissa selostaja Pekka Tiilikainen kuvailee kamppailun vaiheet kuivakkaan hersyvästi. Erityisen otettu Tiilikainen on olympiauimari Väinö Leskisen hiihtosuorituksesta.
Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1948, kisa tuntuu edenneen samassa järjestyksessä. Esitellään myös kilpailun naisosallistujat, "amatsoonit." Vanhin osallistuja, 75-vuotias kunnallisneuvos Albin Asikainen, sivakoi varmoin vedoin maaliin asti.
Siinä oli todellisen urheiluhengen elävä esimerkki koko kansalle, mutta etenkin vetelyksille!
Hiihtokisan jälkeen edustajat pääsivät saunaan ja uimaan, Näemme, miten silminnähden rentoutuneet edustajamme uivat sulassa sovussa yhdessä alasti. Selostaja kertoo, että nämä parlamentaariset kisat eivät lakanneet ällistyttämästä ulkomaalaisia toimittajia.
Milloin uidaan yhteisessä politiikan valtaojassa, milloin oikeassa uima-altaassa.
Yksi ikiaikaisista talviliikuntamuodoista on tietenkin avantouinti. Uimaseurat järjestivät talvisin näytöksiä. Pelkkä uiminen ei tietenkään riittänyt näytösnumeroksi, vaan jään reunalta seurattiin ällistyttävän kylmäpäisiä uimahyppyjä.
On jo kiirehditty Soutustadionille, jossa köyhälle kansalle näytetään vallan ihmeellisiä asioita.
Vuonna 1946 Humallahdella nähtiiin vaihteeksi ruotsalaisten avantouimahyppääjien esitys. Viihteellisen osuuuden jälkeen ruotsalaiset näyttivät, miten monella eri tavalla satunnainen jäälläliikkuja voi pudota avantoon ja pelastautua sieltä itse. Suomalaiskatsojat vetivät turkkia tiukemmin päälle.
Tämä sankari tekee Molbergin hypyn 10-asteisessa pakkasessa niin hellästi hyväilevään Suomenlahden altaaseen.
Hiihdon, luistelun ja avanto-uinnin lisäksi suomalaiset tunnetaan "luontaisista" mäkihyppytaidoistaan. Vuonna 1956 valmistettu opetusfilmi opastaa mäkihypyn saloihin yksityiskohtaisesti. Opimme mm. käsitteen "suomalainen etunoja".
Suomalaiset ovat kehittäneet mäenlaskusta liikunnallisen taiteen, jonka leimaa-antavana näkymänä ovat rohkeus, voima ja eteenpäin pyrkimisen tahto, joita esteettinen hallinta johtaa.
Esimerkillä on väliä. Sen tiesi myös presidentti Kekkonen, jonka uroteot olivat kansalaisille tv:stä tutut. Tarpeen tullen presidenttimme opasti asianmukaiseen talvikäyttäymiseen myös ulkomaalaisia, esimerkiksi Ruotsin kruununprinssiä.
Todettakoon, että presidentti on tämän talven aikana hiihtänyt jo tuhat kilometriä.