Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.
Kuoron menestys pohjautuu Satomaan aloittamaan määrätietoiseen harjoitukseen ja kuoron jäsenten jatkuvaan koulutukseen. Koska laulajat ovat vielä nuoria, on äänenmuodostus ollut alusta alkaen tärkeä osa harjoittelua. Kuoroharjoituksen lisäksi candominolaiset käyvät myös yksityistunneilla. Lisäksi jo varhaisessa vaiheessa vakiintui tavaksi, että noin kerran kuussa pidetään päivän mittainen viikonloppuleiri.
Minulla on edessäni soiva instrumentti. Jos se kuulostaa hyvältä ja kuoro hyväksyy sen, teemme niin.
Candominolaisia haastateltiin kuoron 20-vuotisjuhlan tiimoilta Tempo-ohjelmassa vuonna 1987. Moni kuorolainen korostaa pitävänsä juuri siitä, että kuorossa tehdään töitä "ihan tosissaan". Suurimman kiitoksen he antavat Satomaalle, joka on kuunnellut kuorolaisten mielipiteitä herkällä korvalla. Satomaa itsekin korostaa yhteispelin merkitystä. ”Kaikki kuorolaiset ovat eläviä ääniä, heillä kaikilla on oma tahto ja ymmärrys ja musiikillinen maku, mutta he suostuvat kuoronjohtajan tahtoon, ja näin yhdessä tehdään tämä musiikki.”
Vuonna 1980 kuoro sai kansainvälistä mainetta voittamalla BBC:n Let the Peoples Sing -kuorokilpailun. Sittemmin maine kasvoi kymmenillä menestyksekkäillä konserttimatkoilla ympäri maailman. Kamarikuoron ominaissointia kuvaillaan kuulaaksi, heleäksi ja tiiviiksi. Yhdysvaltalainen vaihto-oppilas Rosemary Wahtola nimesi vuonna 1987 yhdeksi Candominon erityispiirteeksi motivaation ohella sen, että sen soinnissa kuului "omaa maata kohtaan tunnettu rakkaus."
Kuoro on tuonut minulle sellaista tyytyväisyyttä, kuin muistan isäni tunteneen, silloin kun hän syksyllä keräsi hyvin onnistunutta, kaunista maan viljaa, satoa.
Vuonna 1975 valmistunut ohjelma esittelee kuoron sen leiripaikassa, Espoon seurakuntien omistamassa Hvittorpissa. Vaikka ohjelma on mustavalkoinen, saa katsoja ainakin viitteellisen käsityksen siitä, miten upeassa miljöössä kuoro harjoittelee. Osa haastatteluista on toteutettu ulkona. Kuulemme myös sittemmin säveltäjänä tunnetun candominolaisen Olli Kortekankaan ajatuksia.
Musiikkinäytteinä kuulemme Sulo Salosen teoksen Puhukaa keskenänne psalmein, Palestrinan Hodio Christus natus est, Heikki Klemetin Christus pro nobis passus est, Pitonin Cantate Domino sekä Einojuhani Rautavaaran lauluja Lorca-sarjasta.
Syy, miksi tahdoin tulla tähän kuoroon, on se, että tahdon tehdä hyvää musiikkia.
Nimi Candomino perustuu latinankielisiin sanoihin cantate Domino, suomeksi laulakaa Herralle. Hengellisestä nimestä huolimatta kaikki kuoron ohjelmisto ei ole hengellistä, vaan esitykseen otetaan teoksia hyvinkin laaja-alaisesti. Hengellisyys ei ole myöskään kynnyskysymys kuorolaisille: kysyttäessä osa vastaa sen olen tärkeä osa kuoroa, osa taas toteaa, ettei sillä ole heidän jäsenyyteensä mitään vaikutusta.
Vuodesta 2005 kuoroa on johtanut Esko Kallio. Vuonna 2013 kamarikuoron yhteyteen perustettiin lapsikuoro Candomini. Kuorot järjestävät keskenään myös yhteiskonsertteja.
Candomino-kuoro ja kuoron blogi
Let The Peoples Sing 2017 järjestetään Helsingissä
Helsingin Sanomat: Tauno Satomaa on käsite kuoromaailmassa