Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki. Neliosaisen sarjan on tuottanut TV2:n Lastenohjelmien toimitus vuosina 1976–1977.

Lapsille suunnattu Läskilinssi-sarja oli Matti Ijäksen ensimmäinen televisio-ohjaus fiktion parissa. Läskilinssi-jaksot yhdessä Erkki Mäkisen kanssa käsikirjoittanut Ijäs päätyi ohjaamaan sarjaa omien sanojensa mukaan puoliväkisin, ja ohjaustyön alkutaival näkyy Ijäksen mukaan lopputuloksessa. Tarinan sanoma ei kuitenkaan vanhene: kiusata ei saa, ystävyys ja rakkaus auttavat. Havainnot vakavista aiheista tehdään usein huumorin keinoin.

Läskilinssi-sarjassa kiusattu koululainen pärjää mielikuvitusmaailmansa ja rakastavien vanhempien tuella. Avuksi on myös tiedonjano ja suuri herkku sinihomejuusto. Lannistumattoman koulupojan tarina kuvaa samalla myös aikansa Suomea, tyyliä ja asenteita. 1970-luvun Suomesta katsottuna moni asia on uusi ja outo, mutta presidentti Kekkonen on koulupojankin mietteissä tuttu.

Sarjan aloitusjaksossa Läskilinssi rakastuu (1976) pohditaan rakkauden olemusta. Uusi oppilas Suvi-Elina (Liisa Niemi) saa Läskilinssin (Esa Sosunow) sydämen pomppimaan, tulee yhtä aikaa kylmä ja kuuma ja kieli menee solmuun. Äitikin huomaa, että poika taitaa olla rakastunut. Läskilinssi on kuullut, että isosisko on joskus kirjeessä lähettänyt hiuksen yhdelle pojalle. Niinpä poika arvelee, että Kekkosen täytyy rakastaa koko Suomen kansaa, kun on lähetellyt hiuksiaan kaljuuntumiseen asti.

Toisessa jaksossa Läskilinssi saa kauhistuttavan kirjeen. Rakas Suvi-Elina on kadonnut ja Turun linnan kaappaa haltuunsa verenhimoinen vampyyrikopla. Jännittävässä Läskilinssi ja linnan salaisuus -jaksossa (1977) voi tutustua myös Turun linnan historiaan.

Kolmannessa Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -jaksossa (1977) Läskilinssi kyllästyy äitinsä motkotukseen, tyhjentää jääkaapin, pakkaa nyyttinsä ja karkaa. Tien päällä hän tapaa viekkaan sirkustirehtöörin sekä filosofoivan ja laulunlahjoillakin varustetun porsaan. Koti-ikävä iskee kuitenkin aikanaan ja musiikki tahdittaa paluuta kotikulmille.

Läskilinssin tulevaisuus (1977) oli sarjan päätösjakso ja näytti sankarin pärjäävän tästäkin eteenpäin. Luokan kovikset Tauno ja Paavo panevat Läskilinssin kirjoittamaan aineen puolestaan. Kotitehtävänä on ainekirjoitus aiheesta "Mikä minusta tulee isona". Miten luokan pahikset selviävät tehtävästä? Nolosti, kiitos Läskilinssin.

Sarjassa toistui Läskilinssin lyömättömästä asenteesta kertova tunnuslaulu. Jukka Siikavireen säveltämä musiikki onkin merkittävässä osassa koko sarjan tunnelmanluojana. Sarja päättyy ihmisen moninaisuutta hämmästelevään Ihmeellinen ihminen -kappaleeseen.

Läskilinssi-jaksot nähtiin televisiossa ensi kerran 1976 ja 1977 sekä uusintana nuorten Kasmasiini-makasiiniohjelmassa vuosina 1981 ja 1988. Koulukiusaajia kumartamaton sankari on säilynyt katsojien mielissä ja toiveissa.

Kolmekymmentä vuotta sarjan ohjauksen jälkeen ohjaaja Matti Ijäs muistelee ensimmäistä fiktio-ohjaustaan hieman kömpelöksi tuotokseksi. Jos ohjaaja itseään vähätteleekin, niin 1970-luvun turkulaisnäyttelijät saavat häneltä runsaasti kiitosta. Arkistovieraana-ohjelmassa (2017) Marko Gustafssonin haastattelussa Ijäs kertoo tulleensa elokuvaan mukaan kirjoittamisen kautta, vähän varkain. Aluksi hän kirjoitti pyynnöstä lastenohjelmia ja Läskilinssin ohjaajaksi hänet väännettiin käsikirjoittajan roolista liki puolipakolla.

Ijäksen töitä ja elämänvaiheita kerrataan Juha Lehtolan ohjaamassa henkilökuvassa Suomalainen elokuvaohjaaja – Matti Ijäs (2009). Alun puolipakko johti sittemmin kulttimaineeseen elokuvaohjaajana.