Pyörät lähtivät pyörimään nopeasti, kun Helsingin kaupunki tiedotti tammikuussa 2011 tilanneensa Solomon R. Guggenheim -säätiöltä selvityksen säätion nimeä kantavan taidemuseon mahdollisesta perustamisesta Helsinkiin. Hanketta puskettiin eteenpäin sellaisella vauhdilla, että museorakennukselle järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, vaikkei hankkeella ollut rahoittajaa eikä rakennuksella rakennuspäätöstä. Artikkeliin on koottu uutisvideoita museohankeen ensimmäisiltä kahdelta vuodelta.
Guggenheim Helsinki -museon selvitys maksoi kaksi miljoonaa euroa. Selvityksen maksoivat Helsingin kaupunki, Svenska Kulturfonden sekä Suomen Kulttuurirahasto. Kaupunkia selvitystyössä edusti Helsingin taidemuseon silloinen johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka profiloitui mediassa nopeasti hankkeen näkyvimpänä puuhamiehenä.
A-studion erikoistoimittajana tuolloin työskennellyt Timo Harakka tarttui taidemuseohankkeeseen tuoreeltaan tv-kolumnissaan. Harakka muun muassa huomautti, että Suomen museoita oli vastikään tutkittu ja samalla todettu, että maan tuhannessa museossa ei vieraillut riittävästi ihmisiä. Pelkästään Helsingissä Ateneumin taidemuseon kävijämäärä oli puolittunut ja Kulttuurien museo oli suljettu kokonaan. Miksi Helsinkiin siis haluttiin rakentaa kokonaan uusi taidemuseo? Vieläpä ulkomaisen taidesäätiön lisensoima sellainen.
Museon selvitystyö käynnistyi sovitusti ja sen kerrottiin valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä
Vuoden 2012 alussa selvitystyö oli valmis ja museolle sovitettiin tonttia Helsingin Katajanokalta. Hankkeen "isähahmo" Janne Gallen-Kallela-Sirén vieraili A-studiossa tammikuussa kertomassa omia näkemyksiään museon mahdollisuuksista.
Uusi modernin taiteen museo mahdollistaisi Guggenheim-säätiön omistamien taidekokoelmien saamisen myös suomalaisten nähtäville. Guggenheim on myös kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu brändi. Esimerkiksi Pohjois-Espanjan Bilbaoon vuonna 1997 rakennettu Guggenheim-museo osoittautui valtavaksi menestykseksi. Museo lisäsi baskikaupungin turismia sekä tunnettavuutta siinä määrin, että tapauksesta on puhuttu jopa "Bilbaon ihmeenä".
Helsingin kaupunginjohto toivoi Guggenheimista vastaavanlaista menestystarinaa Suomelle. Taidemuseon vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin peräti 550 000 henkilöä. Taidemuseon arvioitiin myös työllistävän yli 100 ihmistä.
Oma käsitykseni on, että tämä on kansallinen hanke.
Museon lopulliseksi hinnaksi arvioitiin tuolloin 140 mijoonaa euroa. Gallen-Kallela-Sirén kertoi, että kustannukset pitivät sisällään paitsi rakennustyöt, myös hallinnolliset kulut sekä Guggenheim-säätiölle maksettavan lisenssin. Hankkeelle ei kuitenkaan ollut vielä löytynyt maksajaa, Helsingin kaupungin asema mahdollisena rahoittajana selviäisi vasta kaupunginvaltuuston äänestyksessä.
Gallen-Kallela-Sirén kertoi tehneensä selvitystyötä Helsingin museon rahoituksen aikaansaamiseksi yhteistyössä ystävänsä Carl-Gustaf "Kisu" Ehrnroothin kanssa. Ehrnrooth oli valittu vuonna 2008 Guggenheimin säätiön hallituksen jäseneksi. Molemmat miehet toimivat myös Ekoport Turku -yhtiön hallituksessa Suomessa. Muun muassa näiden yksityiskohtien takia Gallen-Kallela-Sirénin jääviydestä tehtiin lopulta selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle. Selvityspyyntö johti lopulta taidemuseon johtajan nuhteluun.
Huhtikuussa 2012 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ilmoitti Guggenheimin rakennuspäätöksen siirtyvän vasta seuraavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi eli vuoteen 2013. Museorakennuksesta aiottiin kuitenkin käynnistää arkkitehtuurikilpailu, vaikkei päätöstä vielä ollutkaan. Hankkeelle yritettiin edelleen löytää rahoitusta yhteistyössä Guggenheim-säätiön kanssa. Museohankkeen seuraaviksi kustannuksiksi arvioitiin noin 5 miljoonaa euroa, joista 1,5 miljoonaa oli säätiölle maksettavaa lisenssimaksua Guggenheim-nimen käytöstä.
Hanke ja sen valmistelu oli herättänyt runsaasti kritiikkiä ristiriitaisella viestillään: museota markkinoitiin yksityisellä rahoituksella rakennettavana museona, mutta todellisuudessa koko suunnitelma nojasi edelleen julkiseen rahoitukseen.
Huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti olevansa valmis rahoittamaan museon arkkitehtuurikilpailua, mikäli tuleva museorakennus valmistettaisiin puusta.
Koska Helsingin kaupunginjohto ajoi Guggenheimia näkyvästi eteenpäin, sai hanke myös vastaehdotuksia. Joukko nimekkäitä suomalaisia taiteilijoita teki oman ehdotuksensa uudesta taidemuseosta. Checkpoint Helsinki -ehdotuksen ydinajatuksena oli Helsingin kaupungin taidemuseon uudistaminen. Kuvataiteilija Terike Haapoja esitteli ehdotusta Aamu-tv:ssä huhtikuussa 2012. Innovaationa oli, että taidemuseo kehittyisi pelkästä näyttelytilasta myös taidetta tuottavaan suuntaan.
Helsingin kaupunginhallitus äänesti toukokuussa 2012 Guggenheimin kohtalosta. Hallitus päätti äänin 7–8, ettei museota rakenneta Helsinkiin. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kommentoi tuoreeltaan äänestystuloksen jälkeen, että museohanke oli täten haudattu.
Äänestyksen jälkeen tiedotusvälineissä spekuloitiin runsaasti sitä, oliko kielteinen äänestystulos todellisuudessa Vihreän puolueen kannanotto sille, ettei puolue saanut edustajalleen kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan paikkaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Ville Ylikahri (vihr.) esittelivät uutislähetyksen lisäksi eriäviä näkemyksiään museohankkeesta myös illan A-studion keskustelussa. Rautava oli harmissaan siitä, ettei museoasiaa saatu lopulta vietyä edes valtuustoon asti. Hän koki hankkeen lopputuloksen epädemokraattisena.
Ylikahri taas painotti, ettei kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pystynyt perustelemaan ajamaansa Guggenheim-hanketta riittävän hyvin kaupunginhallitukselle. Ylikahrin mukaan Guggenheimista oli runsaan julkisen keskustelun myötä muodostunut poikkeuksellisen vihattu hanke.
Kaupunginhallituksen päätös kaatoi museosuunnitelman, mutta Guggenheim-säätiö ilmoitti jo vuonna 2013 olevansa edelleen kiinnostunut Helsingistä uuden museon sijoituspaikkana. Säätiö esitti saman vuoden syyskuussa avoimen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä uudelle taidemuseolle Helsinkiin.
Lokakuussa vuonna 2016 Suomen valtio ilmoitti, ettei se aio osallistu museohankkeeseen. Kuitenkin marraskuun 3. päivänä 2016 esitettiin jo kolmas ehdotus Guggenheim-taidemuseon rakentamiseksi. Tämän esityksen Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 21. marraskuuta 2016 äänin 8–7. Esitys taidemuseon rakentamiseksi siirtyi Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, jossa sitä käsitellään 30. marraskuuta 2016 alkaen.