Jos synnyit 1980-luvulla, synnyit nousukauden loppua elävään Suomeen. Lapsuutesi kavereita olivat Ransu ja Sirkuspelle Hermanni ja sinua ärsytti, kun jokin asia nimeltään Tšernobyl esti sinua leikkimästä vesilätäköissä. Kasvaessasi maailma muuttui hurjaa vauhtia. Neuvostoliitto katosi ja Saksat yhdistyivät. Myöhemmin musiikkiohjelmista tuli sinulle identiteetin lähde. Ja kun ajankohtaisohjelmista tuli sinulle tärkeitä, et ehkä kuluttanutkaan niitä televisiosta tai radiosta.

1980-lukulaisen silmin Yle ja elämä Suomessa saattaa näyttää tältä:

Puoli kuusi oli tärkeä kellonaika 1980-luvulla syntyneille. Silloin ei missään nimessä saanut olla pois television ääreltä. Puoli kuudessa seikkail hassu Hapsiainen. Myös Pikku Kakkosessa näkyi monia tuttuja hahmoja.

Sirkuspelle Hermanni oli muuten hyvä ohjelma, mutta se Kepakko vähän pelotti. Rölli taas onnistui vain naurattamaan, kun hän yritti pelotella. Rölli kasvoi kanssasi ja saattoi sinut seikkailuillaan aikuisuuteen asti.

Muistat varmasti myös Pikku kakkosen Varokaa heikkoa jäätä -tietoiskun ahdistavine musiikkeineen. Pikku kakkosessa oli myös se kiva kirjoista tuttu pupu.

Ehkä katsoit vanhempiesi kanssa tuon ajan tv-viihdettä laajemminkin. Sinua nauratti Sisko ja sen veli, Reinikainen Faktahomma ja Velipuolikuu, mutta ehkä nauroit ihan eri kohdissa kuin vanhempasi.

Kiellettiinkö sinua lapsena leikkimästä vesilätäkössä? Syynä tähän saattoi oli Neuvostoliitossa tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus.

Maailman mullistuksista kuulit uutisista ja Ransulta, ja joka puolella soi Dingo.

Teksti-tv opetti kasarilapselle myöhemmin arvokkaan taidon kuluttaa lyhyttä, nopeaa uutistekstiä.

Yksi syntymävuosikymmenesi isoin uutinen, jota et ehkä muistakaan, oli presidentti Urho Kekkosen kuolema.

Kun pääsit kouluikään, Suomen talous oli pettänyt ja lamauutiset täyttäneet tv:n ja radion. Koulussa puhuttiin työttömyydestä ja tulevaisuus saattoi pelottaa.

Myös vuonna 1994 lähetetyissä ensimmäisissä viittomakielisissä uutisissa kerrotiin lamasta. Maailmaltakin kantautui huonoja uutisia, kun Euroopassa sodittiin ensi kerran sitten toisen maailmansodan. Ohjelmat Bosnian sodan kauheuksista herättivät suomalaisten auttamisenhalun.

Samaan aikaan Suomi totuttautui monikulttuurisuuteen, ja koki vähintäänkin kasvukipuja.

Lama-Suomessa kasvaessa hyvät lastenohjelmat antoivat turvallisen ja mielenkiintoisen maailman, johon uppoutua. Japanilaissuomalaisesta Muumilaakson tarinoista tuli huippusuosittu, etkä ollut liian vanha katsomaan niitä 1990-luvun loppupuolellakaan. Ehkä myös luit alkuperäisiä Muumi-kirjoja.

Moni tenavaiästä sinulle tuttu lastenohjelma jatkui vielä pitkään.

Amerikkalaisesta saippuasarjasta Kauniista ja rohkeista tuli koko kansan ilmiö ja tuhannet kävivät katsomassa, kun Mtv3-kanavan sarjan tähdet vierailivat Suomessa. Olitko paikalla kirkumassa vai paheksuitko sivummalta?

Amerikkalaisen saippuan lisäksi myös suomalainen tv-draama keräsi hyvin yleisöä.

Samoin kuin koko perheen komedia. Muistatko Kyllä isä osaa- ja Mummo-sarjat?

Kummeli ja Studio Julmahuvi antoivat ysärikansalle paljon erilaisia hokemia. Oletko sinäkin "syönyt sen piirakan" tai huutanut Kanadaa?

Iltalypsy piti koululaisen ajantasalla politiikan puheenaiheista.

Kouluaikanasi Suomi äänesti isoista asioista. Vuonna 1994 presidentti valittiin ensi kertaa suoralla vaalilla ja samana vuonna Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Presidentinvaaleissa yllättävän ison roolin sai huippusuosittu parisuhdevisailu Tuttu juttu show.

Vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa oli ensimmäistä kertaa käytössä vaalikone Ylen uusilla verkkosivuilla. Internetistä ennustettiin tulevaisuuden ilmiötä.

Ylen etusivu vuonna 1996. Kuva: Yle 1996,verkkosivu,verkkosivusto,WWW-sivut,yle,yle.fi etusivu

Vuosikymmenen suru-uutiset olivat onnettomuuksia.

Lue lisää:

Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

Lue lisää:

Diana kuoli auto-onnettomuudessa

Prinsessa Diana sai surmansa auto-onnettomuudessa Pariisissa 31. elokuuta 1997. Paparazzeja paenneen Dianan kuolema herätti laajaa kritiikkiä keltaisen lehdistön toimintatavoista.

Koululaisena ehkä fanitit sitä musiikkia, joka nousi listoille ja jota näkyi Lista top40-ohjelmassa. Pitkätukkaiset ja silkkipaitaiset miehet lauloivat niin maailmalla kuin Suomessakin enemmän tai vähemmän tosissaan.

Sitä fanittamaasi musiikkia kuuntelit tv:n musiikkiohjelmien lisäksi Radiomafiasta, josta kuului myös oivaa huumoria.

Suurimpia tunteita herättivät amerikkalaiset ja brittiläiset tyttö- ja poikabändit. Suomen vierailut toivat yhteisen ilon huutaville faneille, mutta surun kyyneliäkin vuodatettiin bändien hajotessa.

Ehkä katsoitkin niitä musiikkiohjelmia vain, jotta saisit nauhoitettua VHS:lle lempparimusiikkivideosi.

Jos olit Spice girls -fani, ehkä keräsit heidän fanikuviaan, joita sai ostaa kioskeista. Tai ehkä keräsit Magic- tai Pokémon-kortteja? Pokémonista tuli ensimmäisen kerran ilmiö vuosituhannen vaihteessa.

Trendilemmikki Tamagotchi vaati jatkuvaa huolenpitoa.

Keräilyn ja tamagotcheilun ohessa sinua ehkä kiinnostivat muut ihmiset.

Nuoruutesi urheilu-uutinen oli tietysti jääkiekon maailmanmestaruus, mutta myös moni muu suomalainen keräsi menestystä.

Toinen kansallistunteennostatuskisa ei sujunut Suomelta ihan niin hyvin nuoruudessasi.

Lue lisää:

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan.

Nuorena aikuisena huomasit olevasi haluttu kohdeyleisö. Tv ja radio paitsi tekivät sinulle kohdennettua ohjelmaa, myös seurasivat sinua festareille ja muihin tapahtumiin.

Varsinkin kasarin loppupuolella syntyneille suunnatut ohjelmat täyttivät tv:n iltapäivät.

Radiomafia muuttui YleX-kanavaksi, mutta kesäkumeja jaettiin edelleen.

Vuosituhat oli alkanut iloisesti ja jopa odottaen Millennium-huumassa. Onneksi Y2K-pelot eivät toteutuneet.

Vuosituhannen alkuun suomalaiset pääsivät äänestämään toisen kerran suorassa vaalissa presidentistä. Valinta oli historiallinen, kun Suomen johtoon nousi ensimmäistä kertaa nainen. Näissä vaaleissa sukupolvesi vanhimmat pääsivät ensi kertaa äänestämään. Ehkä nämä olivat myös ensimmäiset vaalit, joiden tulosta jännitit katsomalla suoraa Tulosiltaa televisiosta.

Seuraavana vuonna katsoit, kun tornit kaatuivat ja maailmanrauha järkkyi.

Onneksi musiikkimaailmasta kuului hyviä uutisia.

2000-luvulla suomalainen musiikki teki maailmanvalloitusta ja muusikot täyttivät jälleen myös tv:n ja radion.

Suomalainen raskas musiikki jatkoi hurjaa suosiota maailmalla. Tämän olivat huomanneet myös Kummelit jo vuosikymmentä aiemmin.

Aikuisenakin pääsit torille tapaamaan, kun ensin Lordi voitti Euroviisut ja muutamaa vuotta myöhemmin Leijonat toisen kerran maailmanmestaruuden.

Ja yhdessä illassa suomen kieleen vakiintui uusi sana.

Samaan aikaan rakkaus ja minuus olivat arvoja, joista keskusteltiin.

Kun ei oli jaa! #tahdon2013 #tahdon pic.twitter.com/8LkS58BJPQ

— Yle Elävä arkisto (@elavaarkisto) November 28, 2014

2000-luvulla alkoi uusi television kultakausi, jolloin laadukasta draamaa virtasi suomalaisten kotiin niin Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta kuin Pohjoismaistakin.

Yllättävämpiä media-ilmiöitä olivat espanjalaiset saippuasarjat ja amerikkalaisen talk show-isännän Suomi-fiksaatio.

Vuosikymmenen parhaat naurut antoivat Pasila ja Ihmebantu.

Syyskuun 9. vuonna 2006 avattiin Yle Elävä arkisto. Seuraavan vuoden kesällä Areena, josta kasvoi pian suomalaisten suosikkipalvelu. Pian tv-ohjelmien katsominen tiettyinä aikoina ja vain yksi jakso kerrallaan tuntui sinusta oudolta ja himoitsit ahmia kokonaisia tuotantokausia juuri silloin kuin itse tahdoit.

Jopa uutiset olivat nähtävillä juuri silloin, kun uutisennälkä vaivasi.

Kun ensin pääsi valitsemaan milloin ja mitä kuunteli ja katsoi, oli helppo päätös alkaa tehdä itse.

Koko some-aika vaati totuttelua, mutta sittemmin varsinkin Facebookista tuli arkielämän kommunikointiväline.

Koska tiedonvälitys ja viihde menee sinne, missä sinäkin olet, on varsinkin videokerronta muuttunut viime vuosina paljon. Ylen uudet sisällöt eivät välttämättä enää olleet tv- tai radio-ohjelmia. Uudet tavat tuoda sisltöä julki, kuten Kioski ja Folk, pyrkivät kertomaan vaikuttavia tarinoita.

Uudet mahdollisuudet kenen vaan julkaista mitä vaan toivat perinteiselle medialle uuden roolin myytinmurtajana sekä vihapuheen- ja valheenpaljastajana.

Ilmiöiden ja tapahtumien reaaliaikainen kommentointi on tuonut sinua myös lähemmäs ohjelmia, sillä voit keskustella suoraan ohjelmien, sivustojen ja palveluiden tekijöiden kanssa.

Hienoa Teri Niitti, että pyysit anteeksi salaa lentokoneessa ottamaasi imetyskuvaa ja asennettasi lastaan ruokkivaa äitiä kohtaan. Se oli tärkeä ele. Sen toki ymmärrän, että jos ei itsellä ole mitään kokemusta imettämisestä, ei tajua kuinka paljon se vaatii äidiltä - se pistää horminit sekaisin, voi sattua, ahdistaa, jännittää ja olla hyvin hankalaa - varsinkin julkisisilla paikoilla. Ja mitä itsensä peittämiseen tulee - sen voisi maalaisjärjellä ajatella, että kuinka kiva itsestä olisi yrittää ruokailla kuumentava harso pään päällä. Jos se tuntuisi aikuisesta epämiellyttävältä, niin miltä mahtaa tuntua aistiherkästä ja lämmönsäätelykyvyttämästä vauvasta? Ajatus näyttää olevan, että äidit tahallaan tissejään esittelisivät. Ei se ole niin. Suomessa imetetään lapsia verrattain vähän, vaikka esimerkiksi Maailman terveysjärjestö suosittelee imetystä jatkettavan kahden vuoden ikään saakka. Jotta äidit jaksaisivat imettää ja lapset saisivat parasta mahdollista ravintoa, se tarvitsee myös julkisen tuen ja kanssaihmisen hyväksynnän - ollaan sitten ravintolassa tai lentokoneessa. Itselleni isoin haaste imetyksessä on se, että teen töitä. Silti haluan jatkaa pian 1-vuotta täyttävän lapseni imetystä. Onneksi meillä töissä MHL-tiimissä sitä tuetaan täysin rinnoin! ❤️❤️❤️ Marja #teriniitti #imetys @teriniitti #ylemhl

A photo posted by Marja Hintikka Live (@marjahintikka) on Jan 2, 2016 at 1:08am PST

Viestintäasiantuntija: "Pakolais-iltaan masinoitiin trollikampanja”http://t.co/FNrHeme73A #a2ilta pic.twitter.com/G5HoSQYuKY

— Kioski (@ylekioski) October 7, 2015

Ennen kaikkea some on antanut mahdollisuuden fanittaa tähtiä...

...ja tehdä katselu- ja kuuntelukokemuksesta jotain yhteisöllisempää ja suurempaa.

#Docventures neljäs kausi, keskiviikkoisin klo 21 7.9. alkaen, @YleTV2. Älä missaa.

A video posted by Docventures (@docventuresofficial) on Jul 28, 2016 at 5:46am PDT

Toivottavasti olet nauttinut yhteisestä matkastamme kohti uutta mediaa. Tänä kesänä aika on tainnut kuitenkin mennä lähinnä Pokémoneja metsästäessä.

Lue lisää:

Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos olet syntynyt 1970-luvulla, katselit kenties pienenä Hyrrää ja Noppaa sekä ihastuit ihan uuteen lastenohjelmaan Pikku Kakkoseen. Presidentin synonyymi oli Kekkonen, koulussa katsottiin Koulu-tv:tä ja koulun jälkeen Kasmasiinia. Nuoruutesi identiteetin rakentuessa maa kynti lamassa, radiokanava oli Radiomafia ja vitsit Kummelista. Kotikatua ehdit katsoa ainakin jonkin jakson 17 vuoden ajalta. Suomi hyppi sohvilla, kun Leijonat voitti jääkiekon MM-kultaa 1995, Lordi Euroviisut 2006, ja kun poika palasi kotiin saunomaan 2011.