
Ahkera, aurinkoinen ja eteenpäin katsova Suomi näytti parhaat puolensa, kun kirjailija Juhani Ahon pojat Heikki Aho ja Björn Soldan tallensivat Suomi-kuvaa oikein urakalla. Tuotteliain vuosikymmen oli 1930-luku. Lähestyvästä sodasta ei ollut aavistustakaan.
Heikki Aho ja Björn Soldan olivat suomalaisen dokumenttielokuvan ja uuden tyylisuunnan pioneereja. Veljesten vuonna 1924 perustama yhtiö tuotti kaikkiaan yli 400 dokumenttielokuvaa, joista noin 300 kuvattiin 1930-luvulla. Yhtiö toimi vuoteen 1961 asti.
Erityisen ahkerasti filmiyhtiö Aho & Soldanin kamerat surrasivat sotaa edeltävinä vuosina. Filmille tarttui metreittäin hienoa aineistoa niin maaseudulta kuin kaupungeistakin.
Vuonna 1937 tehdyt koosteet Suomi 1937 ja Helsinki vuonna 1937 ovat hyviä tyylisuuntansa edustajia. Ensimmäinen filmi sisältää lähinnä maaseutukuvaa ja toinen on kuvattu pääkaupungissa.
Filmiyhtiön tapana oli hyödyntää kuvaamaansa materiaalia moneen kertaan. Sama kuvamateriaali toistuu usein erinimisissä koosteissa. Filmileikkeitä ja inserttejä kierrätetään eri nimillä tehdyissä lyhytfilmeissä. Taustalla soi musiikki ja kuvaotokset on kytketty tosiinsa joskus löyhästäkin kattoteeman kautta.
Joka tapauksessa filmiaineisto on hienoa, kuten Helsinki vuonna 1937 -koosteessa. Tosin tästäkin on toinen samankaltainen versio, otsikolla Kaunis pääkaupunkimme. Koosteet sisältävät osittain samaa, osittain eri aineistoa.
Helsinki vuonna 1937 sisältää nimensä mukaisesti komeaa kaupunkikuvaa. Autot, laivat, junat ja lentokoneet olivat uuden ajan ja teollistuvan Suomen symboleita. Kaupunkien liepeillä pelattiin tyylikkäästi tennistä ja harrastettiin vauhdikkaasti vesileikkejä.
Kaupunkien arkea edustivat koneet, laitteet ja tehtaat. Koneitten rytmi suorastaan huumasi, mutta mukaan pääsivät myös tehtaissa puurtavat työläiset ja arjen askareissaan ahertavat kaupunkilaiset.
Suomi 1937 -filmi kuvaa hienosti 1930-luvun maaseutua ja sotaa edeltävien vuosien työtapoja. Kaskea raivataan, peltoa viljellään, lehmiä lypsetään ja metsää kaadetaan. Käytössä ovat risukarhit, vanhat puimakoneet tai vaikka 12 hevosen vetämä oja-aura.
Kuvauspaikkoina ovat mm. Ypäjän osuusmeijeri, SOK:n mylly, Tampellan tehdas ja Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti. Loppupuolella filmiä vieraillaan Viipurissa, jossa kuviin on tallentunut myös presidentti P. E. Svinhufvud paraatijoukkoja tarkastamassa.